Gen 29 | IOU | STEP | Täŋpäkaŋ Jekop kuŋtäŋgän ämawebe edap äbani käda itkuŋken uken ahäŋkuk.

Genesis 29

Jekop äwäŋi Labanken ahäŋkuk

1 Täŋpäkaŋ Jekop kuŋtäŋgän ämawebe edap äbani käda itkuŋken uken ahäŋkuk. 2 Ahäŋpäŋ dapuri ijiwän kwäpäŋ ume awaŋ kubä kaŋkuk. Uken sipsip äbot yaräkubä yabäŋkuk. Kome mähemitä awaŋ uken yawakiye yepmäŋ towik täŋkuŋonik. Täŋkaŋ ume awaŋ unitäŋo meni mobä pähap kubäpäŋ täŋpipiwani. 3 Mähemiyetä sipsipta ume gwet yäminayäŋ nadäŋpäŋä mobä uwä kireŋ täbot-pewä kuŋirän ume gwetpäŋ sipsip yepmäŋ towik täŋkuŋonik. Yepmäŋ towiŋ moreŋpäŋä mobä u yäpmäŋpäŋ äneŋi komeniken täŋpipik täŋkuŋonik. 4 Eruk, Jekoptä sipsip watä äma uwä ŋode yäwet yabäŋkuk; Notnaye, in de nanik? Yäwänä iwetkuŋ; Nin Haran nanik yäk. 5 Ude iwerirä yäwet yabäŋkuk; In Naho orani wäpi Laban u nadäkaŋ? Yäwänä Ei, u nadäkamäŋ yäk. 6 Nadäkamäŋ yäŋ iweräwä yäwetkuk; U täga itak? Yäwänä iwetkuŋ; Ei, itak yäk. Äperi Resel sipsip yämagut yäpmäŋ äbätak udu käyan? 7 Ude yäwäwä Jekoptä yäŋkuk; Ai! Sipsip yotken yepmakta kadäni nämo täyak. Ŋo kepma yäk. Unita ume gwetpäŋ yepmäŋ towiŋpäŋ yämagut yäpmäŋ ketemi näŋpaniken äneŋi yepmanaŋi yäk. 8 Ude yäwänä iwetkuŋ; Ude nämo. Yawak äbot äbäŋ morewäkaŋ uyaku ume awaŋ meni täŋpipiwani mobä kireŋ täbotpena kuŋirän sipsip kudup ume yepmäŋ towinayäŋ yäk.

9 Man ude yäŋpäŋ-nadäk täŋ irirä Reseltä nani täŋo sipsip yämagut yäpmäŋ äbuk, u sipsip watä webe ude itkuko unita. 10 Eruk, Jekop Reseltä äwäŋi Laban täŋo sipsip yämagut yäpmäŋ äbäŋirän kaŋpäŋ päŋku awaŋ meni täŋo mobä kireŋ täbotkuk. Mobä kireŋ täbot-pewän kuŋirän Laban täŋo sipsip ume yepmäŋ towiŋkuk. 11 Ude täŋpäŋ Jekoptä Resel bumumiken iŋpäŋ konäm bumta kotkuk. 12 Konäm ude kotpäŋ itkaŋ Resel iwetkuk; Näk nanka täŋo nägät moräk, Rebeka täŋo nanaki yäk. Ude iwerirän Resel kuŋpäŋ nani manbiŋam u iwetkuk.

13 Päŋku iweränä Labantä wanori täŋo nanaki Jekop unitäŋo biŋam nadäŋpäŋ bäräŋeŋ päŋku bäyaŋ imiŋpäŋ bumumiken iŋkuk. Täŋpäŋ imagut yäpmäŋ yoriken äroŋkuk. Äro itkaŋ Jekoptä manbiŋam kuduptagän Laban iwetkuk. 14 Iwet morewänä Labantä iwetkuk; Bureni, gäk näkŋo nägät moräkna yäk.

Jekoptä Lea kenta Resel webeniyatta yäpuk

Eruk Jekop komepak kubä irirän Labantä iwetkuk; 15 Gäk nägät moräkna itan upäŋkaŋ imata piä jop api täŋ namiŋ iren? Gwäki jide yäpayäŋ nadätan? 16 Täŋpäkaŋ Laban äperiyat yarä, moki wäpi Lea, wenäni wäpi Resel. 17 Lea u dapuri waki. Täŋ Resel uwä iŋami dapun säkgämän, gäripi nikek. 18 Jekoptä Reselta gäripiinik nadäŋkuko unita äwäŋi iwetkuk; Näk obaŋ 7 ude piä täŋ gamiŋira äpetka wenäka Resel u kaŋ nam yäk.

19 Ude iweränä äwäŋitä yäŋkuk; Täga yäk. Äma kudupita imiŋira waki täŋpek. Gäka gamayäŋ täro uyaku täga api täŋpek yäk. Unita näkkät ŋo kaŋ itda. 20 Ude yäŋirän Jekoptä Reselta nadäŋpäŋ obaŋ 7 äwäŋita piä täŋ imiŋ yäpmäŋ äroŋkuk. Upäŋkaŋ Reselta gäripi nadäŋkuko unita obaŋ 7 unita nadäŋirän kepma yarägän bumik täŋkuk. 21 Eruk obaŋ 7 täreŋirän Jekoptä äwäŋi iwetkuk; Kadänina täretak unita webena Resel namikaŋ kuŋatkäda yäk. 22 Ude yäwänä Labantä äŋnak-äŋnak pähap täŋkaŋ kome mähem kuduptagän yämagutkuk. 23 Äŋnak-äŋnak pähap täŋkaŋ bipani ugän Labantä äperi moki Lea uwä Jekopken tewänkaŋ bok patkumän. 24 (Labantä piä watä webe Silpa Leata piä watä täŋ imikta imiŋkuk.)

25 Eruk patkumäno yäŋeŋirän Jekoptä Lea kaŋpäŋ kikŋutkuk. Kaŋpäŋ äwäŋi Laban päŋku iwetkuk; Ai, ima kudän täŋ namitan? Näk Reselta nadäŋpäŋ piä täŋ gamiŋkut yäk. Imata ŋode täŋnäkŋatan? 26 Yäwänä iwetkuk; Kome ŋo nanik täŋo kädet uwä moki jop irirän wenänitä jukun äma yäpnaŋi nämo yäk. 27 Unita gäk mokikät kuŋarirän yanäpi täŋo oretoret äŋnak-äŋnak kepma 7 ude täreŋirän wenäni api gamet yäk. Upäŋkaŋ webe unita gwäki uwä äneŋi obaŋ 7 ude piä kaŋ täŋ nam yäk. 28 Labantä Jekop ude iwetkuko udegän täŋkuk. Leakät yanäpi täŋkumäno unitäŋo oretoret äŋnak-äŋnak täreŋirän Labantä äperi Resel webenita imiŋkuk. 29 Täŋpäŋ Reselta watä epän täŋ imikta webe kubä wäpi Bilha imiŋkuk. 30 Täŋkaŋ Jekop Reselkät patpäŋ unita gäripi nadäŋkuko u webeni Lea pengän yäpuko unita nadäŋkuko u irepmitkuk. Täŋpäkaŋ Jekop Labanta piä täŋ imiŋ yäpmäŋ äroŋirän obaŋ äneŋi 7 ude täreŋkuk.

Jekop nanakiye ahäŋkuŋ

31 Täŋpäkaŋ Yawe Jekoptä Leata gäripi nämo nadäŋ imiŋirän kaŋpäŋä Lea nanak bäyakta nadäŋ imiŋirän Resel äruŋ itkuk. 32 Täŋpäŋ Leatä nanak kok itpäŋ bäyaŋkuko u wäpi Ruben yäŋ iwetkuk. Ŋode nadäŋpäŋ Ruben yäŋ iwetkuk; Anututä butewakina kaŋpäŋ nadäk täŋpäŋ täŋkentäŋ namitak yäk. Nanak bäyaŋ imitat unita äpnatä gäripi bureni käwep api nadäŋ namek yäk. 33 Ude täŋkaŋ it yäpmäŋ äroŋpäŋ äneŋi nanak kubäkät bäyaŋkuk. Bäyaŋpäŋ yäŋkuk; Äpnatä gaŋani nadäŋ namiŋirän Anututä nadäŋ namiŋpäŋ äneŋi nanak kubä ŋo namitak yäk. Mebäri unita wäpi Simeon yäŋ iwetkuk. 34 Ude täŋkaŋ it yäpmäŋ äroŋpäŋä äneŋi nanak kok itpäŋ kubä bäyaŋpäŋ yäŋkuk; Eruk, näk nanak yaräkubä bäyaŋ imitat unita äpnatä näka gäripi bureni api nadäwek yäk. Mebäri unita wäpi Livai yäŋ iwetkuk. 35 Täŋpäŋ äneŋi it yäpmäŋ äroŋtäŋgän nanak kok itpäŋ bäyaŋpäŋä yäŋkuk; Apiŋo Anutu iniŋ oretat yäk. Ude yäŋpäŋ wäpi Juda yäŋ iwetkuk. Täŋkaŋ äneŋi nanak kubä bäräŋeŋ nämo bäyaŋkuk.